Beautifully Unfinished

Olet näiden vuosien aikana nähnyt minussa enkelin ja paholaisen, ilosta hehkuvan sekä äärimmäisen rikkinäisen naisen, sovittelijan ja draamakuningattaren, puolustajan sekä hyökkääjän, olet nähnyt kirkkaimman valoni ja synkimmät varjoni Ja varjojeni vuoksi luulin, että et enää koskaan palaisi Mutta siinä Sinä taas olet, ovellani aamuyön hämärässä Lämpimästi lävitseni katsoen, hellästi lähellesi ottaen Ja niin minä hiljaa mietin, miten minulla onkaan käynyt tällainen onni, että saan nukahtaa anteeksi antavaan syliisi Olen satuttanut Sinua tahtomattani miljoona kertaa, pahemmin kuin koskaan osasin kuvitella Olen antanut traumojeni tanssittaa minua, repinyt riekaleiksi kaiken kauniin, mutta Sinä et luovuttanut minun suhteeni, näet kaiken taakse Kanssasi olen turvassa, ja täynnä sellaista rakkautta, jonka olemassa oloon en ilman Sinua uskoisi Kiitos, kun näytät minulle, että kaikki eivät lähde Kiitos, kun toivot minulle yhä hyvää, vaikka ajattelen ansaitsevani kaiken pahan Kiitos, kun olet

  Juokse, juokse, juokse, mutta älä vahingossakaan itsesi luokse Pakene, niin kuin olet jo vuosia tehnyt Laita draamasarja pyörimään ja katso sitä haltioituneena, jotta et vahingossakaan joudu katsomaan tunteitasi silmästä silmään Tai laita vaikka musiikki soimaan, jotta et kuule ajastustesi repivää melankoliaa Tai miksi et lähtisi tanssimaan ja joisi itseäsi humalaan, hakemaan vierailta ihmisiltä sääliviä tai hyväksyviä katseita, tuntemaan miten muistisi sumenee ja muistot sen mukana? Siten voit rakentaa käsityksen itsestäsi muiden katseiden varaan  ja antaa alkoholin pyyhkiä hetkeksi kaiken sen, mitä niin kovasti pelkäät kohdata Juokse, juokse, juokse Mutta älä vahingossakaan sisäisen lapsesi luokse Se ei turvaa kuitenkaan osaisi tunnistaa,  se turvattomuudesta kotinsa rakentaa Yksinäisyydestä seinät ja traumoista katto, laittalle rikkinäisistä unelmista kivikova matto