Beautifully Unfinished

Rakkaudennälkä nälkä rakastaa lujasti nälkä tuntea kipinä ja polte kehossa nälkä tuntea se tunne, että "tuntuu joltakin" nälkä koskettaa, tulla kosketetuksi nälkä olla elossa Jano olla ripaus jotakin jano olla ripaus enemmän iloa ja tasapainoa jano olla hippunen vähemmän surua ja ikuista ikävää jano olla tuntematta jatkuvaa kiirettä ja levottomuutta jano tuntea, että tässä on hyvä  tässä minun kuuluukin olla Halu olla vähemmän hankala halu oppia päästämään irti halu olla enemmän läsnä halu olla pelkäämättä huomista huomista, joka on tavallaan vain ajatus ajasta ja kuvista.

Hei ihanat, pitkästä aikaa. Tänään ajattelin kirjoitella ajatuksistani muun muassa omaan kehooni ja sen hyväksymiseen liittyen. Olen puhunut aiheesta aiemminkin, muun muassa " Inhosta lempeydeksi "- postauksen yhteydessä (linkki:  https://meiju-sofia.blogspot.com/2018/02/inhosta-lempeydeksi.html ), mutta tällaisena sosiaalisen median kulta-aikakautena aiheesta ei mielestäni koskaan voi puhua liikaa.  Kun instagramin avaa, vastaan tulvii ikään kuin "täydellisen elämän" virta. Vastaan tulee kuvia toinen toistaan upeammista lomamatkoista-/kohteista, pitkistä ja kiiltävistä hiuksista, timmeistä kehoista, täydellisistä rusketuksista, muhkeista huulista, säihkyvistä silmistä, näyttävistä pariskunnista, huikeista kodeista, tunnelmallisista ruokahetkistä, perheonnesta, sekä kaikesta muusta ihanasta; lista on loputon. Kuvia selatessa tulee inspiroitunut ja hyvä fiilis, sitä miettii, miten kaunista elämä onkaan, miten upeita matkakohteita sitä onkaan vielä näkemä