Beautifully Unfinished

Poskipäihin sattuu, kun hymyilen itsekseni Annan keväisen tuulen huuhtoa harteiltani kaiken ikävän Tätä iloa, iloa ilman erityistä syytä, minulla on ollut ikävä Tuntuu siltä, että kaikki on juuri niin kuin kuuluukin olla, ympäröivästä kaaoksesta huolimatta Tämä ilo tuntuu jopa paremmalta, kuin hellä kosketuksesi Olen niin läsnä Läsnä itsessäni, ilman tarvitsevuutta Ilman tunnetta siitä, etten ole kukaan ilman sinun rauhoittavaa ääntäsi Olen vahva yksin, ja opin vielä piirtämään rajani Minä pärjään Ja minä tunnen taas sielussani sen kauniin ja lämpimän rakkauden, jonka lämpöä ei pääse pakoon Tuo rakkaus kantaa minua, vaikka yö ei enää koskaan kääntyisi aamun puoleen Minä pärjään yössä ja myrskyssä, minä pärjään,  oltiinpa me sitten yksin tai yhdessä.

Meidänhän piti olla erillään, mutta löydämme meidät taas saman pöydän ääreltä Lumoudun sinusta vahvemmin kuin koskaan aiemmin, ja rakastan jokaista hetkeä, jonka saan kylpeä sinun katseessasi Yritämme käyttäytyä kuin kaverit, mutta silti kätemme hakeutuvat toisiinsa kiinni Minulla on sinua ikävä jopa silloin kun istun sylissäsi, vain sinun käsiesi suojassa olen turvassa Olet minulle paljon enemmän kuin tiedät, olet minulle se, jonka haluan nähdä vielä seuraavassakin elämässä Vaikka kääntäisit minulle selkäsi tuhat kertaa uudestaan, otan sinut aina avosylin vastaan Otan sinut vastaan, sillä  se rakkaus, jonka minä olen oppinut, ei käännä selkäänsä koskaan Vaikka maailma repisi meidät erilleen, olet minun Vaikka maailma repisi meidät erilleen, olen sinun Jos emme onnistu tässä elämässä, lupaathan että seuraavassa elämässä me onnistumme?

Helmikuuta loppuun saatteleva yö nostaa pintaan taas sen ikävän, jota vastaan niin kovasti yritin taistella  Ja sitten sitä taas mennään Laitan sinulle viestiä, sinä vastaat Sinullakin on ollut minua ikävä, meillä on ollut toisiamme ikävä Meidän välillämme on etäisyydestä huolimatta yhä jotakin sellaista, mitä ei löydy joka kulmalta Siitä on kamalan vaikeaa irrottaa otetta Lopulta yö kuljettaa sinut luokseni, vaikka me molemmat sisimmässämme tiedetään ettei se ole hyvä idea Vanhat tunteet kun ovat yhä liian vahvasti elossa Olen sekaisin kun kohtaamme ja minua hävettää että näet minut tässä kunnossa, en voi uskoa että sinä olet siinä, niin lähellä minua Sanon sinulle illan aikana tuhat kertaa, miten paljon sinua rakastan, mutta samalla myös vanhat haavat tulevat esiin ja annan epävarmuuteni laulaa -ja niin sinä nostat taas muurisi ylös ja sulkeudut Meidän defenssimme sotivat toisiaan vastaan, emme uskalla antautua sille