Lehdetön puu
Sydämeni on riekaleina Minuun sattuu niin paljon, että haluaisin vain lyyhistyä maahan ja antaa syystuulen huuhtoa minut mukanaan Tiesin tämän kaiken olevan pian edessämme, mutten arvannut kaiken tapahtuvan näin nopeasti, kaikki mureni silmänräpäyksessä Vielä hetki sitten pitelit minua sylissäsi, ja pian aika muovailee meistä vieraita toisillemme Miksi joku niin tuttu, joku niin tärkeäksi muodostunut, viedään minulta pois Miksi annoimme tämän tapahtua meille, kerro minulle, voimmeko koskaan saada meitä takaisin Miksi kaikki murenee käsissäni, miksi en osaa pitää mitään elossa Kun nyt lähdet, viet mukanasi lehdet puista Saat ikkunat huurtumaan ja kaiken kauniin hetkeksi katoamaan.