Beautifully Unfinished

" Elämä on mulle yksi iso mysteeri, yhä. Siihen mahtuu niin paljon erilaisia vaiheita, tunteita, makuja, tuoksuja, kosketuksia, sanoja, aamuja, iltoja, päiviä, toivoa, toivottomuutta, että en aina ymmärrä sitä, mitä elämä haluaa mulle kertoa. Mitä elämä haluaa opettaa. Tarvitseeko mun oikeastaan edes tietää, miksi täällä eletään. " Kun olin pieni tyttö, mietin jo silloin elämää ja kaikkea siihen liittyvää. Mietin, miksi pelkäsin pimeää. Miksi ihmiset riitelivät keskenään. Miksi toiset saivat enemmän kuin toiset. Miksi suru vieraili ihmisten elämässä eri muodoissa. Miksi elämään kuului luopuminen. Miksi elämä ei voisi olla vain iloista ja ihanaa. Oli hankala ymmärtää, miksi jotakin kamalaa tapahtui. Mietin luonnonkatastrofeja ja sen seurauksena menehtyneitä ihmisiä ja eläimiä. Mietin, miksi viattomat joutuivat kokemaan niin paljon pahaa. Mietin, miksi elämä tuntui olevan kuin suuri palapeli, jossa yksikään palanen ei asettunut paikoilleen sopivalla tavalla. Tai ainakaan

Pian on kulunut vuosi siitä, kun tapasin sinut ensimmäistä kertaa Muistan yhä sen, miten valtavasti minua jännitti Takeltelin sanoissani ja täytin hiljaisuuden turhalla höpinällä Mutta sinä et katsonut minua oudoksuen, vaan kuuntelit ja ymmärsit Ainakin yritit ymmärtää Sinä tunnuit hyvältä heti kun näin sinut,  sinä tunnuit oikealta, etkä lainkaan väkinäiseltä Tiesin jo tuolloin, etten päästäisi sinusta irti helpolla Tiesin, että sinussa olisi jotakin taistelemisen arvoista Meissä olisi jotakin taistelemisen arvoista Kun viikot vaihtuivat kuukausiksi, aloimme nähdä meissä potentiaalia Otit minut enemmän osaksi elämääsi, ja minä otin sinut enemmän osaksi elämääni Jaoimme ajatuksia ja tunteita, öitä ja aamuja Annoin sydämeni sinulle eri tavalla, kuin koskaan aiemmin Annoin kohdallasi itselleni luvan särkyä, sillä ajattelin, että sinä olisit kaiken kivun arvoinen Sinä teit minusta rohkean ja samalla hyvin haavoittuvaisen Sait minut tuntemaan kai

En koskaan olisi uskonut, että saisin kanssasi vielä uuden mahdollisuuden En koskaan uskonut, että kukaan jäisi vierelleni siitäkin huolimatta, että toisinaan kaikki mitä olen sinulle kyennyt tarjoamaan, on ollut rumaa Olet ottanut kaiken tuon ruman vastaan ja tehnyt siitä lopulta taidetta, jotain kaunista Olet ollut tarpeeksi vahva kestämään kaiken sen järjettömyyden, joka minun ääriviivojeni sisällä vaeltaa Olet vastaanottanut pelkoni ja kipuni, kannatellut minua, kun minä olen ollut valmis luovuttamaan Olet päättäväisesti jäänyt vierelleni ja ottanut minut syliisi, vaikka olen ollut sinua kohtaan kohtuuton Mietin usein, miksi olet yhä siinä Miksi et pakene, niin kuin ne muut Miksi et jo juokse? Kiitos, että olet vielä siinä Kiitos, että näet muurieni taakse Näet sen ihmisen, mikä haluan sinulle olla, silloinkin kun en sitä kykene olemaan Kiitos, että otat minut lähelle, kun työnnän sinua pois Sinä olet jotain hyvin ainutlaatuista.