Beautifully Unfinished

  Kuusi tuntia herätyskellon soittoon. En saa unta, vaikka nukuin viime yönäkin huonosti. Juon teetä ja kuuntelen "naurettava"-nimistä kappaletta. Mietin elämää, erityisesti siihen kuuluvia ihmissuhteita. Päättyneitä suhteita ja niitä, jotka ovat vielä elossa. Mietin läheiseni puhelua, johon en jaksanut omissa ilta-ahdistuksissani vastata. Laitoin kyllä perään viestiä, "anteeksi, puhutaanko toisena päivänä". Mietin tekemättömiä tehtäviä, miten niistä selviän. Mietin sitä, onko minusta tähän. Elämään. Mietin, miten paljon tylsempää teetä on juoda yksin. Eilen illalla join teetä vielä ystäväni kanssa. Mietin, mistä siskoni saa voimaa tänään. Mietin sitä, miten kiva olisi silittää meidän Lulun pehmeää turkkia. Tuntea äidin hymyn lämpö. Mietin miten kylmästi Oulussa nyt tuulee, kun Tampereellakin tuuli on kova. Entä onko tyhmää kaivata ihmistä, jolle on sanonut jo sata kertaa hei hei. Mietin, miltä elämä maistuu aamulla kun herään. Maistuuko se paremmalta kuin tänään?

Kyllästynyt tähän pieneen kehään jossa suoraselkäisyys on niin helvetin vaikeaa Kyllästynyt kehään jossa toisen aika on arvotonta Sanotaan suoraan mutta silti kaarrellaan Ei uskalleta lopettaa kokonaan mitään koska taustalla pyörii aina ajatus siitä, että "mitä jos" Mitä jos tarvinkin sinua joskus en tänään enkä huomenna mutta entä jos tarvin sinua vaikka kuukauden päästä? Pidetään toisiamme mukana kaiken varalta niin kuin kaulahuivia laukussa viilenevänä syysiltana Ja kaikki vain siksi koska pelätään yksinäisyyttä Ajatellaan että parempi ottaa joku siihen viereen kuin katsoa yksin Vain elämää Toisen kanssa mikään ei tunnu vain elämältä toisen kanssa kaikki tuntuu merkityksellisemmältä Ja se oikeastaan surettaakin että vieraan kainalossa on parempi kuin itsensä kanssa Olen väsynyt etsimään turvaa vain siksi ettei kaikki olisi niin turtaa Haluan olla turvassa itseni sylissä.

Sydämeni pakahtuu voimakkaasta surusta En olisi jaksanut taas tällaisia uutisia Et olisi varmasti Sinäkään Anteeksi,  että joudut kokemaan näin paljon kipua Kuoleman rajalla keinumista Anteeksi,  että Sinuun sattuu Kannat mukanasi asioita, joita vain harvat meistä saavat kantaakseen Muistathan Sinä, rakkaani, että olet minulle kauneinta maailmassa Olet minulle rakkainta tässä hullussa maailmankaikkeudessa Olet jotain sellaista, mitä kukaan ei koskaan voisi korvata Siksi pyydänkin, ettet lähtisi vielä Haluaisin maalata kanssasi vielä yhteisiä muistoja Muistoja, joihin mahtuu muutakin kuin surua Haluan viedä Sinut matkalle, halata Sinua lujasti Haluan nähdä, mitä Sinä haluat Ja nähdä Sinun saavan sen Rukoilen,  että selviät elossa Rukoilen,  että jäät. <3