Shame

Jo pienenä minuun asettui ajatus siitä,

että en ole tarpeeksi

Kasvoin itseäni vertaillen

ja määritin itseäni aina ulkoisten tekijöiden kautta

" Jos painan jonkun tietyn numeron verran,

riitän hetkeksi "

" Jos saan kokeesta jonkun tietyn numeron,

riitän hetkeksi "

" Jos saan tehtyä tämän ja tuon,

riitän hetkeksi "

" Jos hän pitää minusta,

minä riitän hetken verran "

-Mutta kun tuo hetki on ohi,

en ole taaskaan yhtään mitään kenellekään

Hakeuduin välillä esille,

ja toisina päivinä halusin olla mahdollisimman näkymätön

En tiennyt,

miten olla olemassa,

mutta en myöskään tiennyt kuinka olla olematta

Suunnittelin vuoroin hautajaisiani,

vuoroin tulevaisuutta

Paastosin yhtenä päivänä,

toisena ahmin

Olin aina joko -tai,

enkä mitään siltä väliltä

Opin olemaan aina liikaa tai liian vähän,

tai ainakin tunsin olevani aina liikaa tai liian vähän,

en koskaan sopivasti

Yhä aikuisena mietin,

riitänkö minä,

pitäisikö minun olla erilainen,

kenties vähemmän minä?

Mielessäni asuu rikkinäinen levy,

joka muistuttaa toisinaan minua niistä sanoista,

joilla ei pitäisi olla mitään painoarvoa

"  Liian äänekäs,

liian hiljainen "

" Älä ole niin kiltti,

lopeta tuo hulluttelu "

" Näytät huoralta,

kun kuljet noissa sukkahousuissa "

" Olet pimeä ja hullu,

etkö joskus voisi olla normaali "

" Olisit huono äiti,

etkä osaisi olla hyvä tyttöystävä,

kun et edes osaa kokata " 

" Miksi itket,

eihän elämä ole noin vakavaa? "

" Olet liian herkkä,

olet liian itsepäinen "

" Hyi v*ttu, mikä pulkannaru "

" Kiva nähdä, että oot saanut painoa "

" Sua on kiva käyttää "

Häpeä on voimakas tunne,

etenkin kun siitä tulee osa itseä ja omaa minäkuvaa

Se saa muuttamaan kaikki kehutkin itseä vastaan,

se saa epäröimään ja epäilemään omaa arvoaan jatkuvasti

Se saa pelkäämään,

ja pelko puolestaan rakentaa kahleet ja estää elämästä

Olen uhrannut paljon tuolle tunteelle,

ajatella että joskus yksittäinen tunne on suurin rajoittaja elämässä

Mutta toisaalta,

koska kyse on tunteesta, 

voi sitä oppia hallitsemaan

Vielä tulee päivä,

jolloin kaikki turha häpeä lähtee ulos minusta

Ja sitten saan tuntea juuriani myöten sen,

että en ole liikaa tai liian vähän,

vaan juuri sopivasti.