Hukuksissa



Hei Sinä,
halusin omistaa sinulle postauksen

Tämä tuntuu ehkä oudolta,
sillä en koskaan tuntenut sinua henkilökohtaisesti

Mutta minä sain kuulla aina joskus jotakin sinusta,
sillä olit minulle tärkeälle henkilölle hyvin rakas,
kuulemma kuin enkeli

Kohtalosi koskettaa minua jostakin syystä syvästi,
eikä vain siksi,
että kaikki päättyi traagisesti

Kohtalosi koskettaa minua,
sillä voin vain kuvitella kuinka tuskaisaa sivua elämässäsi kirjoitit

Kunpa joku olisi kyennyt pitämään sinut turvassa,
turvassa siltä pohjattomalta epätoivolta,
turvassa siltä sielua purevalta ololta
turvassa itseltäsi

Oudolla tapaa ymmärrän sinua,
kuoleman kanssa tanssiminen tuntuu toisinaan elämän kanssa tanssimista houkuttelevammalta

Se tuntuu turvallisemmalta silloin,
kun elämästä tulee elämisen sijaan taistelua
suorittamista
jatkuvaa kiipeämistä
miellyttämistä

Kunpa joku olisi saanut sinut uskomaan sen,
että selviät

Kunpa joku olisi saanut sinut uskomaan siihen, 
että ikuiseltakin tuntuva pimeys voi löytää tiensä valoon

Kunpa olisit saanut vielä tuntea kevään saapumisen ihollasi


Mutta nyt voin vain toivottaa sinulle hyvää matkaa,
toivon että Sinulla on nyt kaikki hyvin.






Kommentit

  1. Unknown24. tammikuuta 2019 klo 21.37

    Kyyneleet silmissäni luen kirjoitustasi, on aivan kuin kertoisit tyttäreni Merin tarinaa, joka päättyi nyt vuoden ensimmäisenä päivänä. En pystynyt pitämään häntä turvassa, en osannut löytää oikeita sanoja vakuuttaakseni, että hän on vahva ja pystyy jatkamaan eteenpäin ja löytää kyllä vielä oman tiensä tässä maailmassa, jolle hänellä olisi ollut paljon annettavaa. Toivon, että hänen kärsimyksensä ovat nyt ohi ja hänellä on hyvä olla. Ikävä on melkein sietämätöntä kestää, mutta äidin rakkaus seuraa häntä kaikkialle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meiju25. tammikuuta 2019 klo 15.10

      Ihan sanattomaksi vetää, voi että. Olen äärettömän pahoillani suuresta menetyksestäsi,
      ikävä ja suru tuntuvat varmasti pohjattomalta tällä hetkellä. Toivottavasti saat riittävästi tukea ja apua selvitäksesi tästä kipeästä ajanjaksosta eteenpäin.

      Puhut liikuttavasti siitä, miten et pystynyt pitämään tytärtäsi turvassa. Samaistun sanoihisi, sillä toisinaan, vaikka kuinka haluaisimme pitää rakkaimpamme turvassa, emme pysty siihen. Toisinaan jokin sairaus tai jokin muu, meistä riippumaton asia luo ihmiseen niin syvän turvattomuuden ja toivottomuuden, ettei edes rakkaus ympärillä kykene kadottamaan sitä turvattomuutta ja sisäistä tyhjiötä. Olen kuitenkin varma siitä, että Sinä teit kaikkesi ja vielä enemmän suojellaksesi rakastasi, ja olen varma, että tyttäresi on samaa mieltä.

      Ja kuten kauniisti sanoit, äidin rakkaus seuraa häntä kaikkialle. Hän tuntee rakkautesi varmasti yhä. Toivon myös, että hän on nyt paikassa, jossa hän on onnellinen ja turvassa. Paikassa, jossa hänen sielunsa on täynnä voimaa ja iloa, mitä tämä kaikenkirjava maallinen maailmamme ei hänelle kyennyt jostakin syystä tarjoamaan.


      Kiitos kun jaoit kokemuksesi. Voimia eheytymiseesi riipaisevan surun keskellä. <3

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ikävän sylissä

Kuva
Sinä haluat tilaa Minä annan sitä Päästän irti Sinusta  Lakkaan tukahduttamasta Mutta tiedä se, että otan Sinut syliini jos haluatkin takaisin Minä en hylkää Sinua, vaan kaikessa hiljaisuudessani ymmärrän Tai yritän ymmärtää Tiedän olevani helposti liikaa Olen oppinut olemaan "ei mitään" tai "kaikki" En ole koskaan oppinut olemaan mitään siltä väliltä Sinä valitset, kumpaan tartut Minulla on jo nyt ikävä Mutta ei se mitään Ikävä on aika ihana tunne Olen onnekas kun minulla on joku, jota kaivata näin paljon Olen onnekas, kun sain katsoa Sinua Kuunnella Sinua Jakaa unohtumattomia hetkiä kanssasi Pimeinä, yksinäisiltä tuntuvina iltoina minä elän Sinusta ja muistoista, jotka teimme Nauran huonoille vitseillesi ja meidän oudoille jutuille Hymyilen sille, mitä me oltiin yhdessä Tiedän, että pärjätään hyvin myös erillään Tiedän, että Sinä pärjäät hyvin ilman minua Ja se tekee minut onnellis...
Lue lisää

Syyskuun hämärä

On taas syksy, mutta se tuntuu erilaiselta kuin aiemmin; Minä en ole enää olemassa  Kirpeä tuulenvire liikuttaa kehoni ääriviivoja, mutta kukaan ei ole niiden sisällä Kuulen ympäriltäni puhetta, mutta en enää ymmärrä sanoja Ihmiset katsovat lävitseni, kukaan ympärilläni ei näe minua Katson ulkona hiljaa lehtiään pudottavia puita ja mietin, miten samanlaisia me olemmekaan Olen kuin puu, joka seisoo vuodesta toiseen paikoillaan Olen kuin puu, joka kukoistaa vain pienen hetken silloin kun lämpö ja valo pitelevät minua sylissään Olen kuin puu, joka rapistuu ja kuihtuu syksyn pimeässä Olen kuin puu, joka katoaa osaksi maisemaa lumen ja pakkasen tarttuessa ihooni Olen kuin puu, joka kaadetaan maahan, kun tilalle halutaan rakentaa jotakin uutta ja kaunista Sinä kaadoit minut juurineni pois sen uuden ja kauniin tieltä Nyt rakennat jotakin tilalleni, ja minä maadun pölyksi Ikkunasta hohkaa syyskuun hämärä, ja mietin, miten typerän valoisaa siellä vielä on  Sillä sisälläni lymyää paljon...
Lue lisää

Lose you to love me

Nyt on pakko avautua jostakin tosi henkilökohtaisesta asiasta, toki toisen osapuolen yksityisyyttä suojellen. Viime yönä tulin kotiin riitaisan eron saattelemana erään ihmisen luota. Tämä "eräs" on ollut suuri ja merkittävä osa elämääni jo yli vuoden ajan. Olen jakanut tälle ihmiselle itsestäni kaiken ja sain paljon myös takaisin, toisinaan jopa enemmän kuin koin ansaitsevani. Meidän suhteemme oli hyvin värikäs, ja vaikka meidän suhteellamme ei sen vuoristoratamaisen luonteen vuoksi ollut koskaan varsinaista "seurustelu-labelia", oli se minulle merkittävin suhde koskaan. Yksikään seurustelu-, tapailu- tai säätösuhde ei ole koskaan merkinnyt minulle niin paljon, kuin suhde tämän ihmisen kanssa merkitsi. Siksi olenkin nyt surun murtama. Olen pettynyt ja väsynyt. Tunnen sydämessäni suurta toivottomuutta ja käyn läpi syviä arvottomuuden tunteita. Minun oloni on äärettömän arvoton. Kaikkien noiden ikävien tunteiden lisäksi olen kuitenkin myös oudolla tavalla helpottunut,...
Lue lisää