Jumissa

Tuuli leikkii hiuksilla

kesän jäljet ovat jääneet syksyn alle

 pian ollaan jo talvessa kiinni

Mieli on maassa ja taivaassa vuorotellen

elämä tuntuu hyvältä

samalla kaoottiselta

Henkeä ahdistaa

on ahdistanut jo viikkoja 

En oikein tiedä mikä on vialla

painavatkohan vanhat pelot harteilla?

Yritän muuttaa elintapojani

että tuntisin olevani kotona

omassa kehossani

mielessäni

Enää en jaksa hukuttautua jatkuvaan juhlimiseen

enkä niihin aamuneljän viesteihin

niihin turtuneisiin sanoihin

jotka toistavat itseään

Enää en halua olla se ihminen

joka roikkuu kiinni mahdottomassa

ja työntää pois mahdollisen

Mutta muutokset eivät tapahdu silmänräpäyksessä

eivätkä edes hetkessä

siksi kai koenkin olevani näin syvästi jumissa 

Olen jumissa muutosten virrassa

enkä tiedä milloin pääsen tavoitteisiini

Pääsenköhän koskaan perille