Olen jahdannut unelmia ja tähdenlentoja,
saamatta niitä koskaan kiinni
Olen piiloutunut sisimmältäni suorittamiseen
ja ulkoisten tavoitteiden toteutumiseen
Olen elänyt "sitten kun"-periaatteella niin kauan kuin muistan,
" sitten kun valmistun, oon onnellinen"
"sitten kun löydän kumppanin, oon onnellinen"
"sitten kun pääsen tuon ja tuon kurssin läpi, olen onnellinen"
Odotan ja odotan jotain, ja tuo "jokin" tuntuu koko ajan vain lipuvan kauemmas
Olen nukkunut neljätoista tuntia putkeen ja ollut silti väsyneempi kuin milloinkaan,
olen juonut itseni humalaan ja halunnut repiä kasvoni irti
Olen itkenyt maailmankaikkeuden tuskaa,
miettinyt sitä mikä on paikkani tässä elämässä
Olen etsinyt rakkautta tanssilaittioilta,
kahviloista ja tinderistä
Olen sekoittanut rakkauden ja halun,
olen ollut halun kohteena ja sokeasti halunnut uskoa sen olevan rakkautta
Olen paikkaillut haavojani laastareilla
ja yrittänyt löytää turvaa lukuisista eri syleistä,
mutta turvattomuus on kaikki mitä olen löytänyt
Paitsi sen yhden sylistä,
jonka kanssa tulevaisuus on kamalan epäselvä
Olen selittänyt luonnettani adhd:lla, epävakaudella, herkkyydellä, impulsiivisuudella,
helvetillisillä traumoilla ja hylätyksi tulemisen pelolla
Olen aina liian kova tai pehmeä, väritön tai värikäs
Minusta joko ei saa otetta tai olen pelottavan läsnä
En osaa olla juuri sopiva
Miksi minusta tuli tällainen
Kunpa joskus uskaltaisin peilin sijasta kurkistaa sinne,
minne kukaan muu ei voi kurkistaa
Sinne syvimpään osaan minussa,
joka on haavoittunut, mutta vielä elossa
Sinne, jossa epätoimivat mallit ovat istutettuina,
kipeimmät muistot ja tunteet haudattuina,
rakkauden rippeet lakastuina
Osaisinpa parantaa sen,
mikä minussa joskus meni niin pahasti rikki
Kommentit
Lähetä kommentti