Provosoin sua,
jotta satuttaisit mua

Pyydän sua sanomaan ne sanat,
jotka vie alta mun jalat

Puhu niistä muista,
puhu niistä ylistävästi ja kauniisti
Sillä tavalla, miten et enää koskaan mulle tekisi

Kuvaile mua hulluksi ja lataa pöytään ne faktat, 
että tällä tavalla mitään en saa kestämään

Sano vielä kerran se,
miten mun kannattaisi käydä puhumassa psykologille

Sano vielä kerran se,
miten et koskaan päässyt mun sisälle

Et tiedä mitä on näiden silmien takana,
kun mä en koskaan katso silmiin

Paitsi sellaisina hetkinä,
kun unohdan sen että voisit kääntää selkäsi ja lähteä

Tällä tavalla saamme aina toisistamme vain puolet,
meillä on yhdessä kai liian painavat huolet

En saa sua rakastamaan mua,
vaikka rakastaisin maailman loppuun asti sua

Siksi pyydänkin,
että jos vielä joskus törmätään,
älä pyydä mua mukaasi lähtemään

Äläkä kysy,
mitä mulle kuuluu,
koska en oo silloinkaan yli susta

Tiedät kyllä sen,
että jätit sun kokoisen puuttuvan palasen,
sinne,
mitä sydämeksikin kai kutsutaan.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ikävän sylissä

Syyskuun hämärä

Lose you to love me