My Sweetheart

Minulla on sinua ikävä. Minulla on ikävä sinua silloinkin kun olen vierelläsi. Se voima, joka sinut aikoinaan nielaisi mukaansa, on ainoa asia, jonka sinussa haluaisin kitkeä. Tiedän, että sinua ruoskivan voiman alla on niin syvä ja kupliva ilo, että kun se joskus pääsee vapaaksi, katoavat maailmasta kaikki mahdolliset rajat. Sitten avaruuskaan ei ole rajana sinulle. Sielussasi on liekki, joka odottaa malttamattomana sitä, että pääsisi roihuamaan. Tiedän, että sen aika on vielä jonakin päivänä. Tiedän sen silmiesi loisteesta. Niissä on yhä toivoa, näiden toivottomien vuosien jälkeenkin. En ole kai koskaan tavannut toista, saati tuntenut toista, joka nousisi kuoleman rajalta niin monta kertaa takaisin jaloilleen, kuin sinä olet noussut. Olet vahva hauraasta olemuksestasi huolimatta. Olet vahvin kaikista.

Minusta sinussa kauneinta, ulkoisen kauneutesi lisäksi, on uskosi. On ihailtavaa, ettei katkeruus ole koskaan päässyt kuoresi lävitse. Sinä jaksat uskoa hyvään, vaikka koko maailma palaisi ympärilläsi. Sinä uskot siihen, että jokainen meistä ansaitsee parasta. Miten jaksatkin olla noin hyvä? Kaikille, paitsi itsellesi. Jos voisin opettaa sinulle jotain, opettaisin sinut rakastamaan itseäsi niin kuin minä rakastan sinua. En koskaan ole rakastanut ketään niin lujasti kuin sinua. Olet minun turvasatamani. Olet lämmin tuulenvire, meren timanttinen kimmellys, auringonnousu sekä -lasku. Olet ystäväni ja siskoni, ja tekisin puolestasi mitä tahansa. 

Olen pahoillani siitä, miten vähän olen ollut sinulle läsnä. Ansaitsisit aikaani paljon enemmän. Haluaisin viedä pois edes pienen palan yksinäisyyttäsi. Haluaisin kuulla enemmän, mitä sinulle kuuluu. Haluaisin katsoa syvälle silmiisi ja kertoa hiljaisuudella, miten ylpeä sinusta olen. Haluaisin antaa sinulle kaiken parhaan, mitä maailmalla on tarjota. Mutta toisinaan olen voimaton. Minusta tuntuu voimattomalta katsoa sinussa vaeltavaa surua. Se tuntuu tukahduttavalta. Minusta tulee levoton, kun en saa revittyä surua irti sinusta. Olen miljoona kertaa pelännyt, että joudun hyvästelemään sinut. Olen ollut hajalla, koska sinä olet joutunut kestämään niin helvetin paljon kipua. En ymmärrä, miksi sait niin paljon kantaaksesi. Kunpa voisin ottaa puolet traumoistasi, painajaisistasi, fyysisistä ja henkisistä kivuistasi. Mutta tässä minä olen ja hengitän, enkä voi tehdä juuri mitään. Anteeksi.

Toivon paljon eri asioita, mutta eniten maailmassa toivon sitä, että elämä syleilisi sinua, pitelisi sinua hellästi ja olisi sinulle armollinen. Toivon, että muut ympärilläsi osaisivat arvostaa herkkyyttäsi ja syvällisyyttäsi. Toivon, että saan oppia sinusta vielä paljon enemmän. Minä haluan tietää kuka sinä olet, kuka sinä olet suruverhosi takana. 

Kiitos, että olet paras mahdollinen sisko minulle. Rakastan Sinua, Jonna.