Lehdetön puu

Sydämeni on riekaleina

Minuun sattuu niin paljon, 

että haluaisin vain lyyhistyä maahan

ja antaa syystuulen huuhtoa minut mukanaan

Tiesin tämän kaiken olevan pian edessämme,

mutten arvannut kaiken tapahtuvan näin nopeasti,

kaikki mureni silmänräpäyksessä

Vielä hetki sitten pitelit minua sylissäsi,

ja pian aika muovailee meistä vieraita toisillemme

Miksi joku niin tuttu, 

joku niin tärkeäksi muodostunut,

viedään minulta pois

Miksi annoimme tämän tapahtua meille,

kerro minulle, 

voimmeko koskaan saada meitä takaisin

Miksi kaikki murenee käsissäni,

miksi en osaa pitää mitään elossa

Kun nyt lähdet,

viet mukanasi lehdet puista

Saat ikkunat huurtumaan

ja kaiken kauniin hetkeksi katoamaan.