Uusilla kulmilla



Kesä päättyi
ja me sen mukana
Minulla on ikävä Sinua
Anteeksi etten osannut arvostaa Sinua ansaitsemallasi tavalla
En osannut olla sitä mitä tarvitsit
En osannut
vaikka halusin

Tänään bussimatkalla katsoin vaihtuvia maisemia
Tunsin syvää kaihoa
Hengitykseni tuntui kamalan raskaalta

Nämä kadut ovat minulle vieraita
Vieraita, joihin yritän tutustua
Toivon, että ne ovat tutustumisen arvoisia
Haluan tuntea olevani kotona
Mutta mitä jos sydämeni asuu ikuisesti Oulussa?
Niillä liian tutuilla kulmilla
Siellä, missä kylmäkin tuuli lämmittää tuttuudellaan

Olen viime aikoina täyttynyt myös vanhoista peloista
Tunnen epävarmuutta
Mietin, viekö elämä todella sinne, missä minun kuuluu olla
Vai kuuluisiko minun kaikesta huolimatta olla toisaalla?
En tiedä

Yritän luottaa aikaan
Siihen että aika sopeuttaa
hälventää suunnattoman ikävän
ja saa minut jälleen tuntemaan oloni eheäksi

Toivon tämän kaupungin lämmittävän minua joku päivä niin,
että unohdan ikävöidä näin kovin.





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ikävän sylissä

Kuva
Sinä haluat tilaa Minä annan sitä Päästän irti Sinusta  Lakkaan tukahduttamasta Mutta tiedä se, että otan Sinut syliini jos haluatkin takaisin Minä en hylkää Sinua, vaan kaikessa hiljaisuudessani ymmärrän Tai yritän ymmärtää Tiedän olevani helposti liikaa Olen oppinut olemaan "ei mitään" tai "kaikki" En ole koskaan oppinut olemaan mitään siltä väliltä Sinä valitset, kumpaan tartut Minulla on jo nyt ikävä Mutta ei se mitään Ikävä on aika ihana tunne Olen onnekas kun minulla on joku, jota kaivata näin paljon Olen onnekas, kun sain katsoa Sinua Kuunnella Sinua Jakaa unohtumattomia hetkiä kanssasi Pimeinä, yksinäisiltä tuntuvina iltoina minä elän Sinusta ja muistoista, jotka teimme Nauran huonoille vitseillesi ja meidän oudoille jutuille Hymyilen sille, mitä me oltiin yhdessä Tiedän, että pärjätään hyvin myös erillään Tiedän, että Sinä pärjäät hyvin ilman minua Ja se tekee minut onnellis...
Lue lisää

Syyskuun hämärä

On taas syksy, mutta se tuntuu erilaiselta kuin aiemmin; Minä en ole enää olemassa  Kirpeä tuulenvire liikuttaa kehoni ääriviivoja, mutta kukaan ei ole niiden sisällä Kuulen ympäriltäni puhetta, mutta en enää ymmärrä sanoja Ihmiset katsovat lävitseni, kukaan ympärilläni ei näe minua Katson ulkona hiljaa lehtiään pudottavia puita ja mietin, miten samanlaisia me olemmekaan Olen kuin puu, joka seisoo vuodesta toiseen paikoillaan Olen kuin puu, joka kukoistaa vain pienen hetken silloin kun lämpö ja valo pitelevät minua sylissään Olen kuin puu, joka rapistuu ja kuihtuu syksyn pimeässä Olen kuin puu, joka katoaa osaksi maisemaa lumen ja pakkasen tarttuessa ihooni Olen kuin puu, joka kaadetaan maahan, kun tilalle halutaan rakentaa jotakin uutta ja kaunista Sinä kaadoit minut juurineni pois sen uuden ja kauniin tieltä Nyt rakennat jotakin tilalleni, ja minä maadun pölyksi Ikkunasta hohkaa syyskuun hämärä, ja mietin, miten typerän valoisaa siellä vielä on  Sillä sisälläni lymyää paljon...
Lue lisää

Lose you to love me

Nyt on pakko avautua jostakin tosi henkilökohtaisesta asiasta, toki toisen osapuolen yksityisyyttä suojellen. Viime yönä tulin kotiin riitaisan eron saattelemana erään ihmisen luota. Tämä "eräs" on ollut suuri ja merkittävä osa elämääni jo yli vuoden ajan. Olen jakanut tälle ihmiselle itsestäni kaiken ja sain paljon myös takaisin, toisinaan jopa enemmän kuin koin ansaitsevani. Meidän suhteemme oli hyvin värikäs, ja vaikka meidän suhteellamme ei sen vuoristoratamaisen luonteen vuoksi ollut koskaan varsinaista "seurustelu-labelia", oli se minulle merkittävin suhde koskaan. Yksikään seurustelu-, tapailu- tai säätösuhde ei ole koskaan merkinnyt minulle niin paljon, kuin suhde tämän ihmisen kanssa merkitsi. Siksi olenkin nyt surun murtama. Olen pettynyt ja väsynyt. Tunnen sydämessäni suurta toivottomuutta ja käyn läpi syviä arvottomuuden tunteita. Minun oloni on äärettömän arvoton. Kaikkien noiden ikävien tunteiden lisäksi olen kuitenkin myös oudolla tavalla helpottunut,...
Lue lisää